Puoliväli

Tänään, äitienpäivänä, tuli täyteen 20+0. Ollaan siis laskennallisen raskauden puolivälissä. Ihanaa kun uusia virstanpylväitä menee rikki. Vuotoa ei sen yhden kerran jälkeen ole ollut. Eli hyvin vähän sitä vuotoa sitten oli. Istukan pitäisi olla siististi etuseinämässä ja noin vähäinen vuoto voi kuulemma tulla ihan limakalvoista tai jostain, kun ne on niin vereviä raskauden aikana.

Eilen oli pappani 70-vuotisjuhlat. Paikka jossa juhlat järjestettiin oli rakennettu 1800-luvun alussa ja oli kyllä todella kaunis. Oli mukava nähdä sukulaisia pitkästä pitkästä aikaa. Mahan taputtelulta ei voinut välttyä, mutta kestin sen hymyillen. Mummo sanoi ystävällisesti, että posketkin ovat jo pyöristyneet. Tämä ei välttämättä kuulu suosikki kehuihini, mutta oli mukavaa kun isovanhemmatkin olivat iloisia raskaudestani. Miestä kehoitettiin useaan otteeseen olemaan kunnollinen ja tunnollinen.

Äitienpäivää vietämme ensin täällä minun vanhempieni luona ja siirrymme tästä sitten miehen äidin luokse. Jännää ajatella, että seuraavana äitienpäivänä olen jo äiti. En ole ihan varma ymmärränkö kunnolla koko ajatusta. Pelkkä ajatuskin tuntuu jo aivan mahtavalta!

Liikkeitä ei vieläkään varsinaisesti tunnu. Muutaman kerran jotain möyrintää. Töissä kyllä tunsin jotain aika selkeää kuunnellessani seisoaltani opastusta. Vasemmalla puolella tömpsähti joku vaimeasti, mutta niin selkeästi että minua alkoi hymyilyttämään. Että ehkä ne liikkeet sieltä hitaasti, mutta varmasti alkavat tuntua.