Imetyksestä taas

Tuohon imetysasiaan vielä sen verran, että en tunne imetystukipuhelinta tai jotain vastaavaa oikein omaksi foorumikseni. Imetystukilistan sivuilta olen kyllä etsinyt apua ja monesta muustakin lähteestä. En vain oikein enää keksi mitä tässä muka voisi tehdä. Vika voi olla jossain mitä olen syönyt, jossain hajussa mikä minuun on tarttunut tai ties missä. Jos vauva ei suostu syömään niin se ei suostu syömään. Tämän olen todennut. Ei vaikka kokeilisin mitä ihmeellisempiä asentoja (kainalosta, makuultaan vauvan päällä roikottaen, seisaaltaan heijaten, sängyllä istuen ja pompottaen, kävellen ja niin edelleen). En käytä mitään hajusteita (satunnaisesti deodoranttia) enkä mitään pesuaineita. Välillä olen kokeillut tiuhempaa ruokailuväliä ja välillä pidempää. Eipä tunnu olevan vaikutusta. Sitä jotenkin luulis, että jos vauvalla on ihan hirvee nälkä niin se söis, mutta tää tapaus vaikuttaa siltä että se kyllä mieluummin kiukuttelee vaikka ois kuinka nälkäinen kuin alentuis tekemään jotain mitä on päättänyt olla tekemättä (taitaa tulla äitiinsä). Tuntuu siis siltä, että silloin kun Nuppu päättää olla tissittelemättä ei sen päätä käännä kerta kaikkiaan mikään. Mun itsepäinen vauvani =)

Maidontulo on vähentynyt näiden vihakausien takia ja sen nostaminen vaatisi tiivistä tissillä oloa, mikä tässä meidän tilanteessa on aika haastava vaatimus. Aamuisin tissi kelpaa ja nykyään iltaa kohden aletaan kieltäytymään. Tämä on siis seurausta tuosta, maidon vähenemisestä. Mutta en enää jaksa tapella, syököön illalla pullosta. Olen kuitenkin saanut asian kanssa jonkun näköisen rauhan. Joku voisi sanoa, että ole luovuttanut mutta sen jonkun kannattaa ehkä sanoa se vain salaa selän takana. Toi koko asian vatvominen alkoi käymään niin paljon psyykeen päälle, että näin on paaaaljon parempi. Ja onnekksi Nuppu on sentään jo 4kk, on se ainakin jotain hyötyä saanut jo tähänkin mennessä. Se ei kyllä tee hyvää kiintymyssuhteen kehitykselle jos äiti tuntee suurta epätoivoa, armotonta hylkäämisen tunnetta ja jopa pientä vihaa, joka toinen viikko tai jopa useasti päivässä kun toinen ei kelpuutakkaan tissejä ravinnonlähteekseen. En halua muistaa Nupun vauva-ajasta vain sitä, miten imetys ei onnistunut. Sitä paitsi musta tää on ollu aika onnistunut imetys ihan näinkin. Niin kauan ajattelin nyt jatkaa tota yö/aamuimetystä kun maitoa riittää ja Nuppu sen sallii. Mutta ensi kerralla kirjoitan jostain muusta kuin imetyksestä. On tässä meidän elämässä paljon muutakin kuin pari tissejä ja kiukutteleva kakara =) Ja itseasiassa vaikka toi kova tahtoja onkin ja välillä vauhdikas kiukustumaan niin se ei kyllä ole pitkä vihainen. Se sulaa yleensä sadasosa sekunnissa ihan hymyksi. Ihana lapsi.